sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Pesulle!

Eilen tapahtui se, mitä olemme onnistuneet välttämään jo monta vuotta: jouduimme shampoopesulle!
Isäntä huijasi meidät kylpyhuoneeseen tonnikalaherkkujen kanssa ja alkoi pesemään meitä. Minä olin ensimmäinen uhri.
Isäntä kasteli minut aivan kokonaan, pohjavilloja myöten. Sitten hän hieroi märkään turkkiini jotain mukamas hyvänhajuista koirashampoota. Pullon kyljessä lukee jotain vaniljan tuoksusta, mutta minusta se haju oli aivan ällöttävä. Mieluummin haisen mullalle ja tunkiolle kuin vaniljalle.
Kun minut oli pesty ja huuhdeltu huolella, oli Sipin vuoro. Hän joutui samaan käsittelyyn.
Pesun jälkeen meidät kuivattiin huolella ja me ravistelimme turkkejamme monta monta kertaa, jotta kuivuisimme.
Olimme silti märkiä vielä monen tunnin päästä, kun piti mennä iltalenkille. Ulkona oli vähän pakkasta, joten meidät piti pukea lämpimästi ulkoilua varten. Minä sain ylleni viime talvena ostetun paksun talvitakin ja Sipi lainasi minun ohuempaa tuulitakkia. Minä viihdyin oikein hyvin lämpimässä takissa! Oli ihanaa kun ei palellut yhtään.
Sipi sen sijaan ei ole tottunut käyttämään takkia ja niinpä hän käveli vähän epäröiden. Ehkä hän pelkäsi, että joku tuttu näkee.


Menimme käymään kaupassa, koska isäntä halusi tehdä lottorivin. Kaupassa me odottelimme tuulikaapissa lämpimässä sen aikaa, kun isäntä teki ostoksia. Siinä oli ihan lämmin ja mukava istuskella.
Kotona menimme omiin peteihimme nukkumaan ja emäntä laittoi minun päälleni lämpimän lampaantaljan. Ei palellut lainkaan.
Meistä lähtee nyt ihan hirveästi karvaa, kun meidät on pesty. Emäntä vaan harjaa ja harjaa, mutta silti lattialla on kauheita villakoiria (hehheh).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti