Sipi pääsi eilen retkeilemään emännän kanssa. Minä ja isäntä jäimme vahtimaan kotia, koska edellisenä päivänä olimme kävelleet Kangenmiekan kierroksen, joka on yli 8 km ja minun pitää muistaa, etten voi enää tehdä joka päivä niin pitkiä lenkkejä.
Sipin retkikohteena oli Marttilan korven eräreitistö. Mukana retkellä oli myös Nipsu. Retki alkoi Palaisten uimarannalta ja jatkui Lotikon laavulle. Laavulla oli evästauko.
Maisemat olivat kauniit ja aurinkokin paistoi pitkästä aikaa. Vain tuuli humisi puissa, liikenteen äänet olivat niin kaukana, etteivät ne kuuluneet. Sipi koitti kuunnella, kuuluisiko metsän eläinten ääniä, mutta tällä kertaa ei kuulunut mitään.
Reitillä oli muutamia pitkospuita, mutta enimmäkseen polku kulki hyvin märkänä suon keskellä. Pitkospuita oli laitettu syvimpien ojien ylittämiseen, mutta sekään ei auttanut kun Nipsu liukastui ja putosi ojaan takkeineen päivineen! Onneksi ei ollut pakkasta ja Nipsu pysyi lämpimänä kun hän juoksi niin kovasti.
Palatessa aurinko alkoi jo laskea, vaikka kello oli vasta neljä. Onneksi päivät pitenevät koko ajan. Minä tiedän sen, koska tämä on jo minun kahdestoista kevääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti