Kettugether!

Eräällä iltalenkillä juuri kotiin palatessamme näimme ketun! Se oli puistossa joka on ihan kotipihamme lähellä. Sipi aloitti kauhean metelin ja kettu lähtikin lipettiin. Mutta se suuntasi suoraan meidän kotipihallemme! Sipi meinasi seota aivan totaalisesti ja minun piti puuttua peliin. Näykkäsin Sipiä pari kertaa poskesta niin että se tajusi vähän rauhoittua. Mutta kun lähdimme kulkemaan kotia kohti kettu tuli meitä vastaan. Se oli kai huomannut että ei se oikeastaan voi oikaista MEIDÄN pihamme poikki. Kun kettu huomasi että me olemme kytkettyinä niin sillä ei ollut enää minnekään kiire. Siinä se seisoi puiston reunassa vain muutaman kymmenen metrin päässä meistä esitellen tuuheaa häntäänsä. Sipi olisi kyllä rökittänyt sen jos vain olisi saanut olla vapaana. Sitten kettu jolkotti jonnekin ja me pääsimme haistelemaan sen jälkiä. Se oli käynyt kääntymässä vain muutaman metrin päässä meidän pihastamme. Uskallapas tulla uudestaan, niin pidetään oikea kettugether!