keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Leirielämää

Olen ollut maanantaista lähtien isännän mukana maastossa, jollain kummallisella leirillä. Nyt on jo keskiviikko, ja täällä on aika tylsää. Tämä paikka on jossain todella kaukana, sillä täällä paikalliset puhuvat ruotsia. Lisäksi kaikilla ihmisillä on vihreänkirjavat vaatteet. Todella omituista.

Välillä ulkona paukkuu ja silloin minä höristän suuria korviani. Suurimman osan ajastani täällä olen kuitenkin vain nukkunut, sillä takajalkaani särkee ja minulla on muutenkin vetämätön olo. Edes ruoka ei maistu kunnolla. Se johtuu kuulemma jostain "panosteitis" -nimisestä tyypistä. Mä en sitten tykkää kreikkalaisista.

2 kommenttia:

  1. Kävin pitkästä aikaa lukemassa teidän kuulumisia, kivalta näyttää tuo koiranelämä, panosteiittia lukuunottamatta. Terkkuja aurinkoisesta Brysselistä, täällä käännetään päivät ja nukutaan muu osa vuorokaudesta (sopeutumisvaihe), mutta illalla pitäisi lähteä oluelle. Manneken pis on myös edelleen näkemättä, ehkä huomenna? Hal hal.

    VastaaPoista
  2. Hei Katariina! Me ei vielä olla tavattu, vaan kiitos terveisistä silti. Enpä olekaan käynyt Prysselissä vielä, laitetaan se matkasuunnitelmiin. Mannekiini pis, eikös se pissaa siinä seisten? Kuinka vulgääria. Itse pissaan vain sievästi kyykyssä.

    VastaaPoista