Perjantaina 19. päivä joulukuuta kävin autokorjaamossa, jossa nukahdin lattialle sillä välin kun isäntä odotteli auton huollon valmistumista. Siinä samalla tietenkin hurmasin kaikki asiakkaat. Perjantai-iltana minulta tavalliseen tapaan putsattiin korvat ja leikattiin kynnet, ja hieman harjoiteltiin harjaamistakin. Aloitin myös maitohappobakteerikuurin, jonka kuulemma pitäisi auttaa minua tällä viikolla hieman vaivanneeseen ripuliin.
Lauantaina 20. päivä tein elämäni ensimmäisen junamatkan. Se suuntautui Jyväskylään. Lemmikkieläinvaunussa oli viisi muuta koiraa, mutta siitä huolimatta osasin käyttäytyä varsin hyvin. Jyväskylässä oli loskaa maassa. Kaupungilla tapasin joulupukin, joka oli mielestäni niin pelottava, että en uskaltanut mennä metriä lähemmäs. Sitten jahtasin puluja. Jyväskylän rautatieasemalla hurmasin lipunmyyjän niin perusteellisesti, että isännän piti nostaa minut lipunmyyntitiskille esittäytymään. Paluumatkalla nukuin melkein koko ajan, vaikka lemmikkielänvaunussa oli tällä kertaa neljä kissaa, afrikkalainen pussirotta ja kääpiösiili.
Sunnuntaina 21. päivä kävin Kakolan koirapuistossa pentutreffeillä. Sain siellä kaksi uutta kaveria nimeltään Helmi ja Pumba. Juoksimme ja painimme niin paljon kuin tassuista pääsi, mutta minä olin välillä joukon nuorimpana jäädä alakynteen. Silloin kiljaisin niin kovaa, että muut jättivät minut muutamaksi sekunniksi rauhaan.
Myöhemmin illalla, kun olimme Rekun kanssa kahdestaan kotona pari tuntia, tunsin riemukkaasta päivästä huolimatta tarvetta "järjestellä" vähän. Siirsin Rekun pedin keskelle lattiaa, ja vedin siitä maton, lakanan ja kaikki lelut lattialle. Sitten kaadoin tietokoneita suojaavan aidan. Tämän jälkeen otin kirjahyllystä kartastot (olen erittäin kiinnostunut Suomen ja Euroopan tiekartastoista) ja poistin niistä taas pari sivua lisää. Pääsin ottamaan kartastot hyllystä siitä huolimatta, että emäntä oli parhaansa mukaan asettanut tuolin kirjahyllyn eteen. Tiedonjanoni on sammuttamaton! Kun olin lukenut valmiiksi, päätin hieman himmentää valaistusta repimällä kynttelikön sähköjohdon pistorasiasta. Rekku vaikutti hieman järkyttyneeltä tekemisistäni, mutta kyllä minuakin lopulta nolotti, kun isäntäväki tuli kotiin.
En oikein tiedä mikä minuun meni, näin mukavan viikonlopun päätteeksi vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti